Tänä kesänä on hakuiltu oikein urakalla, siitä suuri kiitos loistavalle mammaryhmälle sekä briardikamuille:)
Keväällä treenien ajatus oli saada tökkimisongelmamme kuntoon niin, että saisimme etsintäkokeen satasen radan edes toimimaan. Keväällä järkkäsimme OPKYlle hakukouluttajiakin Suomen huipulta, eli Kärnän Sarin ja Niemen Elinan. Molempien kanssa pohdittiin Ruskan ongelmaa, ja saimme hyviä vinkkejä kuinka sitä voisi lähteä purkamaan. Kesä kuitenkin meni vaihtelevasti,hyviä ja huonojakin treenejä pohtien. Minua on tuijotettu monelta kantilta, ja mietitty, missä se vika piilee, kun koira ei vain irtoa?
Onni on ystävät, jotka uskaltavat sanoa mielipiteensä! Lopulta MinnaS avasi sanaisen arkkunsa, ja NAKS, Ruska alkoi pelittää! Välillä tulee vielä TÖKS, mutta treeneissä on lukko auennut ja Ruska alkoi tehdä loistavaa rataa. Jopa niin,että jo hautaamani haaveet hakukokeen 3 luokasta alkoivat nousta pintaan:)
Syyskuun lopussa uskalsimme sitten ekaan hakukokeeseen,se meni tahmeasti läpi,eli jännitykseni toi tökkimisen taas esiin vahvemmin. Tuloksena kuitenkin HK3 241p
Lokakuussa toinen koe, ja nyt oma fiilis oli loistava,Ruska pelasi kuin unelma:) Se että viimeinen ukko jäi, oli oma virhe, olin sikatyytyväinen Ruskan työskentelyyn!!!
Ja niin päätin kokeilla vielä kerran, siitä tarinaa alla.Eli töitä on vielä tehtävänä, lähinnä kuinka saadaan ohjaaja rennoksi koeradalla?
Summa summarum: tälle vuodelle meillä ei ollut tavoitteita haussa, joten olen enemmän kuin tyytyväinen mitä saimme aikaan! Meillä on nyt avaimet ongelmaamme, ja hyviäkin koesuorituksia takana. Paljon positiivisia treenejä vielä ennen talven tuloa alle, niin katsotaan kuinka homma toimii keväällä:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti