lauantai 25. syyskuuta 2010

25.9. treeniä,treeniä...

Jälkihommat jätettiin nyt vähän jäähylle, ja olemme palanneet vanhan harrastuksemme haun pariin. Kovasti olen koittanut saada reenejä pystyyn, pimenevät illat alkavat olla este arkitreenille, harmitus:(
Ruskan ongelmat lähetyksessä ovat alkaneet aueta, ohjaaja on löytänyt sisäisen rauhan, FengShuit kulkee ja Ruska on tehnyt muutaman treenin hienosti. Ja ohjaaja ei paljon tarvitse, kun se innostuu....
Uusi Palveluskoirat lehti tuli, ja pohjoisessa on vielä kokeita! Jäljelle saatiin pari varasijaa, ei ehkä päästä, mut toivotaan. Ja ilmoitin sit hakuunkin,yllättäen itsenikin,eli sinne mennään jos saadaan homma kuukaudesa pelittämään:)

Viikko sitten piti käydä tokokokeet ja näyttelyt Tanskassa, mutta lentoyhtiö yllätti viime metreillä, eikä saatu koiraa koneeseen välille Oulu-Hki??!!! Aikatauluihini ei sopinut lennellä sinne päiviä aiemmin, eikä intoa lähteä (ja maksaa) autolla/junalla Hesaan, paluumatka olisi ollut kunnossa lentojen suhteen.Koska minulle varattu lento Oulu-Köpis-Oulu hinta olisi ollut ***euroa, ja ilman Oulu-Hki lentoa se olisi yllättäen ollut samat ***euroa, sanoin ei kiitti vi*usti lennoillenne, törkeää!

Tokoilut laitetaan nyt jäihin, treenataan takapihalla sen mitä huvittaa ja katsotaan ensi kesänä onko enää intoa siihen lajiin.Ollaan sieltä saatu ihan kiitettävästi jo tuloksia aikaan:D PK lajeissa riittää valinnanvaraa, ja innolla odotamme ensi kesää ja uusia tuulia!!!

12.9. JK3 kakkostuloksella

Hurjaa tahtia mennään:)
Viikko Piirinmestisten jälkeen kohti Kokkolan Lohtajaa, vesisateessa. Koe aloitettiin jäljellä, tuomarina Veijo Kinnunen. Ruska lähti janalta metrin päästä heti vasempaan, huudettiin takaisin. Uusi lähetys, lähti oikealle samaa "jälkeä" ja taas huuto takaisin. Otin hieman eteenpäin, ja lähetys. Nyt eteni hyvin, kaarsi vasemmalle ja lähti jälkeä oikealle, eli ohitimme jäljestäen takapaalun. Olin itse kummissani,että mitenkähän tämän nyt menikään, mutta matkalla pohdin, ja tajusin saaneen hajun sieltä mistä jäljen tekijä on kaartanut kohti takapaalua.Jep, mentiin hirmuista vauhtia, maasto ja keli olivat parhaat mahdolliset. Keppejä nousi tiuhaan tahtiin, sain pidätellä Ruskaan, kun vauhti alkoi mennä juoksuksi välillä...Kaikki kepit nousi niin varmasti,että siinä ei ollut kahta puhetta.Ja intoa oli valtavasti,kepiltä matkaa jatkettaessa Ruska päästi välillä riemunkiljahduksia.....Sen kanssa on kyllä hauska painaa jälkeä:)20 minuuttia meni aikaa, ja palasimme iloisina tottiskentälle. Pieni pettymys oli, kun kysyin tuomarilta mitä hän antoi janasta. -15 pistettä alun sekoilusta, jälki oli kuulemma metsälinnun tms. mille koira lähti?

Liikaa pisteitä pois,kun meidän tottis ei niitä 90 pisteen suorituksia ole.Seuraavana esineruutu, joka oli todella hienossa maastossa.Koiran näki koko ajan. Ruska teki 4-5 pistoa ja kaikki esineet, teki todella parhaan ruutunsa tälle syksylle,kun on ollut niitä -lähetys ja kysely:mitä meinasit- ongelmia:) 28p. pieni mätkytys esineille.

Tottis 3 ryhmässä, päästiin ekana suorittaan, mikä meille paras! Mutta jännitti,ja tein itse ihan tyhmiä juttuja enkä saanut henkeä kulkemaan normaalisti. Metrisen kierto takaisin, muuten ihan jees,sitä mitä tällä hetkellä on,eli ei hyvä, 76p.
Näillä räävittiin 259p kasaan, eli ihan hyvä 2-tulos JK3 koularilla.Ja vielä enemmän harmitti se jana....

Mutta tyytyväisenä kotiin päin, jälki kulkee nyt kympillä,keppivarmuus on 100% ja esineillä selvää parannusta. Nyt kun koekalenteri näyttää aika tyhjää, alkaa meillä pentutreenit. Ruska opettelee noudon uusiksi,koitamme saada purekselun ja kapulan tuijottamisen pois,rauhan kapulalle. Ja toinen asia on luoksetulon eteentuleminen.Siihen otamme kosketukepin avuksi. Ensi kesänä sit katsotaan, onko jaksettu talvi pakertaa;)

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

JK3 1-tulos ja PiirinMestaruus hopeaa:)

Viikko sitten kävimme Lahdessa tekemässä rotumestiksissä pohjanoteerauksen tottiksessa, kokonaiset 49p..... Koira ei ole kone, ja kaikkea voi sattua:) Tänään lähdimme paikkaamaan kämmejämme Kiiminkiin OPKYn järjestämään PiirinMestaruus jälkikokeeseen. Pikkusen jänskätti...



10/16 koiraa tottiksen perusteella maastoon. Ruska teki ihan ok tottiksen,vaikkakin turhaa pisteet pois esteiden paluun kierroilla:( Se vaan kai niin tietää jo nuo koetilanteet ja käyttää ne hyväkseen.Mutta pisteet riitti komiasti,jei!
Sit jännäämään maastoja,onko siellä marjastajia/sienestäjiä. Saatiin jälki nro2, ja meillä oli niin onnea kun maasto oli kaikkea muutakuin marjastajan unelma. Monella jäljellä nuo poimijat olivat haitoiksi. Janalta 1 piste pois, Ruska lähti tapansa mukaan vauhdilla ja nosti jäljen ihan takakrepiltä. Eka keppi tuli pian. Sit maasto muuttui suopursuksi, Ruska eteni pomppimalla ja olin jo varma että tästähän ei tule mitään. Mutta kun kakkoskeppi nousi, nousi tunnelmakin,oltiin kuitenkin jäljellä! Ja jälki jatkui enemmän kuin puolet siellä suopursuissa, itsellä meinasi usko loppua,mutta kun keppiä nousi tasaiseen tahtiin, olin ihan ihmeissäni.Sehän piru painaa jäljellä:) Välillä käytiin suon reunassa,rämmittiin mudassa ja ylitettiin pari kunnon ojaa.Neljännen kepin jälkeen tuli hurja aivastuskohtaus, meni kai jo tuoksut nokkaan.Maasto muuttui tässä kohtaa tiuhaksi nuoreksi puustoksi,ja siellä pujoteltiin menemään. Sit edettiin vähän matkaa ja tie vastassa.Siinä tehtiin pieni hukka, mutta onneksi luotin ja annoin koiran tehdä töitä ja saimme jäljestä taas kiinni. Ja pian kaksi viimeistä keppiä taskuun,pikkusen oli tyytyväinen olo!!! Aikaa oli kulunut 20min,vauhdilla siis mentiin. Ja laskujen mukaan koulari oli jo saavutettu:)



Olihan jännää mennä esineruutuun,joka oli vähän vinoneliön mallinen. Kaksi esinettä nousi mallikkaasti,kolmatta ei löytynyt. Kukaan ei tainnut nostaa tänään kolmea? Ja Kirsi laski pisteet,271 eli ykköstulos. Pikku tuuletukset ja ihan hullun onnellinen. Ruska teki jäljellä niin upeaa työtä,että ei riitä sanat kertomaan:)



Lähdimme Kirsin kanssa ajelemaan maastosta kohti Tassutörmää,kun mutkaisella hiekkatiellä tuli sitten teini-Toyota vastaan. Kaukaa jo näin että nyt on vauhtia ja paljon, ja mutka tulee. Hiljensin ja ajoin niin reunaan kuin voin, ja samassa auto lähti tyypin käsistä perä liiraamaan ja heittelehtimään,ja onni oli matkassa ettei tullut kylkeen.Peilistä nähtiin kuinka se meni meidän puolelle tietä ojaan. Nopeasti auto parkkiin kohdalla oleen talon tienhaaraan ja juostiin autolle. Nuori tyttö alkoi nousta autosta,ei hätää,ja huusin onko kuski kunnossa. Nuori poikanen sieltä lähti kömyämään ulos vänkärin puolelta,ja sanoi olevansa kunnossa. Kun tyypit tuli ulos,pojan eka kommentti oli jotain et, onkohan täs traktoria missään? Silloin kilahti, löin auton oven kiinni ja lujaa ja annoin kuulua: perkeleen penikat saatana¤&%%¤&%%/%/(%)%)/&¤%##¤"#ja tähän mitään traktoria tule ku poliisit! Poika hiljaa, että eikai tähän poliiseja tarvi,mitä ne täällä tekee... voi jumalauta:( Sitten tuli tärinä ja itkuakin vähän, säikähdys oli melkoinen. Soitettiin poliisit,joita odotettiin sinne korpeen puoli tuntia. Vähän kommenttia niille ja päästiin jatkamaan matkaa. Ei paljon polla säteile nuorisolla,onneksi oli onni matkassa ja kellekään ei oikeasti käynyt mitään, vaikka ainekset tosi pahaan oli olemassa...

Päästiin siis vielä palkintojen jakoonkin, ja PiirinMestaruuden uusivat Sisi&PiuPiu,hurjasti onnea teille!!! Ja Ruskalle kokeen toinen ykköstulos ja PiirinMestaruus hopeaa!!! Hyvä me, hyvä mun pieni punainen superkoira:) Eka ykkönen on nyt totta, ja kohti käyttövalion arvoa mennään.



Ensi vkl viimeinen jälkikoe tälle syksylle, sitten vähän tokoa,suunnitelmissa koe tai kaksi,loppuvuonna muutamat näyttelyt ja paljon treeniä ensi kesää ajatellen. Tokoilut tulevat varmaan jäämään nyt sivuun ja panostamme PK puolelle tulevat vuodet.Ensi vuodelle on paljon tavoitteita, mutta ennen niitä saamme toivottavasti tuoksutella pentusia;)

Kuvat:Nina Heikkilä-Kemijärvellä onnistuneen poron-jälkitreenin jälkeen:)