Sentanen sairastaa? 4.7.

Sunnuntaina Senta sai yhtäkkiä hurjan aivastuskohtauksen, jonka seurauksena sen kirsusta tuli todella paljon verta. Sitä lensi siis aivastaessa ensin ympäriinsä, ja kuono oli ihan veressä.
Tänään maanantaina kävimme sitten Akuutissa tutkimuksissa. Senta nukutettiin, sen nielu,kitalaki ja sieraimet tutkittiin tähystämällä. Näistä ei löytynyt syytä verenvuotoon, ei siis vierasta esinettä eikä nenäpunkkikaan voi aiheuttaa tätä. Kallosta otettiin röntgenkuvat,mutta sekään ei pajastanut mitään. Pieni verenkuva oli normaali.
Selvää syytä verenvuodolle ei löytynyt, mutta kasvainepäilyä ei voida sulkea pois:(
Nyt vain seurataan tilannetta, jos verenvuoto/aivastelut jatkuvat, tutkitaan myöhemmin paremmin. Nenäkasvaimeen nämä oireet kyllä pahasti viittaavat.

Elämä jatkuu päivä kerrallaan, ja nautimme jokaisesta päivästä, jonka olemme vielä yhdessä<3

Kemin Yötön Yö 3.7.

Ei ehtinyt edes pyykkivuorta pestä loppuun,kun jo uudelle reissulle. Tällä kertaa tosin "naapurikylälle" Kemiin. Ensimmäistä kertaan kokemaan Yötön Yö, jonne lähdimme kokeilemaan onnea etsintäkokeen puolelle. Treenithän olivat olleet PK puolen osalta aika nollassa viimeiset kolme viikkoa, ja nyt viikolla muuan pikainen treeni alle.
Tottis meni niin ja näin, pisteitä 86. Maastoon siirtymistä saatiin odotella pitkä tovi, ja ehdittiin siin sitten käydä pizzallakin välillä. Vaihtamassa kuulumisia mm.rajavartijan kanssa (sisäpiirin juttuja,toim. huom;)
Neljän maissa siirryttiin maastoon itikoiden iloksi:) Homma alkoi jäljellä, ja hieman epäilevin mielin baanalle. Mutta Ruska teki parhaan janansa ikinä, ja siitä innoissani annoin sen painaa liian lujaa pitkän matkaa, ennenkuin liina kiristyi ja alkoi keppejäkin löytyä...saaliina sitten vain kaksi viimeistä,pöh. No oma moka josta taas opin jotain! Pudotetussa oli vauhtia, samoin tarkkuus meni hienosti, ja sitten siirtyminen ongelmaalueelle eli hakuun. Ja niinhän se meni,että nolla tuli.Ruska ei irronnut oikein alueelle, ja kantoi vielä kaiken lisäksi rullaa pitkästä aikaa suussansa:( Pah... kävimme vielä esineruudussa,mikä oli taas hyvä, ja läksimme kotio.
Muut osiot siis pelittää, mutta hakua A)ei olla treenattu juuri yhtään B)sehän tökki jo ennen tauolle jäämistäkin vuonna 2008... joten C) alamme ehkä taas treenaan hakua!

Me ei näistä lannistuta,eikä itketä.Joka kokeesta opitaan ja löydetään ne positiiviset asiat ja jatketaan seuraavalla kerralla!

Norja-Tanska turnee 18.-28.6.

MATKAILU AVARTAA, ainakin lompakkoa….

Kesän 2010 kesälomareissu päätettiin tehdä Tanskan Herningiin MV-2010 näyttelyyn. Matkasuunnitelmat laitettiin alulle hyvissä ajoin jo edellisvuoden lopulla. Maaliskuussa aloitin sitten työt uudessa paikassa, eli ei kertyneitä kesälomapäiviä. Onneksi työnantaja oli ymmärtäväinen jo ”varattuun” matkaan ja sain palkatonta lomaa viikoksi. Reitti alkoi hahmottua, matkalla oli suunnitelmissa tokoilla Norjan puolella, tavata Ruskan Isla pentua Oslon kupeessa, ja sitten viettää Juhannusta Herningissä näyttelyn, tokon MM kisojen ja tietenkin Ruskan toista pentua tavaten, Suomi-poika asuu Tanskassa. Aikataulu oli tiukka, varsinkin paluumatkan osalta, ja lauttamatkojen hintoja ja aikoja vertailtiin kovasti ajamiseen kotiin Haaparannan kautta.

Matkaan lähdimme perjantaina puolen päivän jälkeen. Matkaa Tyrnävältä Norjan Mo I Ranaan oli ajettavana ”vain”noiin 800km…. Päästyämme ensimmäisen etapin loppupuolelle, maisemat alkoivat muuttua huikean komeiksi ja samalla saimme myös vesisateen matkaamme. Sinnillä ajoimme perille koepaikalle, jonne auto parkkiin, Ruskan kanssa pieni lenkki ja nopea treeni kentällä, ja unta palloon.

Lauantai aamuun sai herätä vesisateen ropinaan auton kattoon. Pikkuhiljaa järjestäjät saapuivat paikalle, ja ilokseni totesin heidän sittenkin puhuvan hyvin englantia. Kokeeseen sähköpostilla ilmoittautuessani kysyin, josko mahdollista saada seuraamiskaavio englannin kielellä, muut menee norskiksikin. Vastaus oli epämääräinen, koetamme mixata sinulle jonkinlaisen kaavion englanniksi. Olimme ainoa EVL luokan koirakko, ja he päättivät aloittaa kokeen sillä, jotta pääsemme jatkamaan matkaa heti suorituksen jälkeen. Tuomari hoiti liikkuroinnin, tyyliin left, right, turn, turn stop, run, slow….. helppoa ja yksinkertaista. Kehässä oli myös tuomariharjoittelija mukana. Paikallaoloissa Ruska nökötti yksinään, häiriökoiria ei ollut mukana, ja minä tärisin sateessa teltan takana. Liikkeet tehtiin normaalijärjestyksessä, koepaikka oli mukava rauhallinen ja maisemat komeimmat missä ikinä olen kisannut! Oli todella rento meininki, ja kun liikkeet onnistuivat kiitettävästi, pääsimme juhlimaan 290,5 pisteellä Norjan ja Pohjoismaiden tottelevaisuus valion arvoa! Ruusukkeiden lisäksi matkaan saatiin lelua ja puukkoja (jonkinlainen juustoveitsisetti)






Ruskan palkintosaalista


Ja sateesta huolimatta päivä paistoi, ja lähdimme matkaan kohti seuraavaa koepaikkaa Trondheimissä. Matkaa sinnekin vaivaiset 500km…. Illaksi perille, majoituimme mukavalle leirialueelle jylhiin maisemiin. Meillä oli koepaikka vähän hukassa, ja Hans-setä leiripaikalta oli superystävällinen. Hän oli koiraihmisiä, ja selvitti ystävällisesti meille missä koepaikka sijaitsee, oltiin sattumalta ihan muutaman kilometrin päässä siitä!


Sunnuntain kokeen piti alkaa klo 12, mutta mistä lie johtunut, pääsimme lopulta kehään vasta neljän maissa iltapäivällä. Koepaikka oli jälleen hieno kenttä, kisaajia oli paljon ja yleisöäkin paikalla todella paljon. Enää ei satanut, mutta olihan kylmä, onneksi ne kalsarit olivat matkassa! Ruska aiheutti paljon kyselyjä, heille punainen bordercollie ja hieman erilaisella rakenteella varustettuna oli kummastus. Norjassahan ei ole montaa showlinjaista bortsua. Oli jo vähällä, että lähdemme jatkamaan matkaa, kun päivä vain venyi, mutta seurattiin siinä sitten alempia luokkia. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on eroja alempien luokkien liikkeissä, siellä esim. merkille meno, ruutuun meno ja tunnari otetaan jo ALO-AVO luokissa mukaan. Muutenkin monissa liikkeissä saa käyttää jonkinlaisia apuja.

ELIT luokassa kisasi tällä kertaa 5 koiraa, ja jälleen jouduimme aloittamaan ensimmäisinä. Ruska oli parin päivän pitkien matkojen jälkeen jo niin täynnä virtaa, että koe meni vähän hauskan pidoksi. Liikkeitä ei nollattu, mutta neiti mm. ei olisi halunnut luovuttaa kapuloita, vaan halusi vähän revitellä niitä minun kanssa…. yleisöllä oli hauskaa, sen viihdyttämisen Ruska halutessaan taitaa. Saimme kuitenkin riivittyä kasaan 256 pistettä, eli ykköstulos jälleen. Ja se olikin ainoa ykkönen EVLssä, joten jälleen keräsimme palkinnot pöydältä. Mukaan lähti ruokasäkkiä, agilityputki, leluja ja nameja, oikein mukavat palkinnot!



Ilta oli jo pitkällä, kun auton keula koti Opparkeomia, jonne matkaa, kuinkas muutenkaan 500km. Norjaa on siitä mukava lasketella autolla menemään, että maisemat ovat aivan huikeita. Siellä on myös paljon varoituskolmioita, saa varoa lehmiä, lampaita, ratsastajia, hirviä, peuroja, traktoreita jne… Ja eläimiä nähtiin paljon, illan tullen lampaita alkoi kertyä tielle lämpimlle asfaltille makaamaan, ja yksi suurempi lehmälaumakin oli tien tukkeena. Puolen yön maissa parkkeerasimme sitten Sanngrundin leirialueelle.





Maanantaina alkoi sitten aurinko paistaa, sai laittaa kesäkamppeet päälle. Päivä vietettiin Ruskan Isla pennun omistajan Anetten kotona. Päästiin metsään lenkille, Ruska sai ottaa mutakylpyjä ja nauttia leikkimisestä Islan, Kellon ja Rison kanssa. Lisäksi teimme tokotreeniä , paljon valokuvia ja videonauhaa. Päivän päätteeksi koirat pääsivät vielä uimaan leirialueen uimarannalle, mitä kovasti ihmettelin, ei olisi ollut sallittua Suomessa.


Isla "suukottaa" ja treenaa tokoa




Ja niin oli taas iltapäivästä aika istua penkille ja jatkaa matkaa. Ruska aloitti pudottaa turkkiaan vähän ennen lähtöä, ja pikkuhiljaa karvaa irtosi enemmän ja enemmän. Auto alkoi muistuttaa linnunpönttöä, ja aina kun nousi autosta ulos, sai vedellä teippiharjalla kamppeet puhtaaksi. Niinpä sitten päätettiin tehdä järkevä matkamuisto hankinta, ja kävimme ostamassa imurin… Kylläpä helpotti, kun pääsimme Malmön yläpuolelle seuraavaan leiripaikkaan, ja sain vedellä Voltalla paikat puhtaiksi!

Tiistaina ylitimme Tanskan siltoja, ja jäimme jo hyvissä ajoin leireilemään Nyborgiin meren rantaan. Pikkukoiran silmät olivat hymyssä, kun se sai kiihdytellä rannalla ja juosta meressä ja ottaa aaltoja kiinni.



Keskiviikko aamuna sitten nokka kohti määränpäätä, eli Herningiä. Matkalla stoppi Herning Centrenissä, missä oli passelisti alennusmyynnit menossa ja löysimme kassikaupalla halpaa vaatetta! Herningin messukeskus löytyi helposti, ja auto muutaman päivän parkkiin Caravan alueelle ihan näyttelypaikan kupeeseen. Alueella majoittui satoja näytteilleasettajia autoilla, vaunuilla ja teltoilla. Onneksemme saimme rauhalliset naapurit, ja leiriytyminen oli mukavaa. Viikonlopuksi alueelle tuli koko ajan lisää porukkaa, ja siellä liikkuessa ei käynyt kateeksi niiden matkaajien naapurit, joissa koirat annettiin haukkua paukuttaa päivät pitkät. Kun yksi aamulla aloitti haukkumisen, kohta oli muutama muu metelissä mukana. Siisteys alueella pysyi yllättävän hyvänä, eli suurin osa keräsi koirien jätökset roskiin. Toki muutama poikkeus matkassa…. Illalla pikainen tapaaminen Ruskan Suomi pennun kanssa, reissun parhaita hetkiä olikin tavata nämä kaksi maailmalle lentänyttä, joille vuosi sitten jätin itku silmässä Helsinki-Vantaan lentokentällä hyvästit. Illalla vielä Ruskalle pieni pesu messualueen hevosten pesu paikalla, ja karvoja pölläyttelevä koiruus oli valmis torstain kehään.



Torstai aamu valkeni sumuisena ja viileänä, mutta kun se aurinko alkoi paistaa, niin saatiinkin sitten kunnon Tanskalaiset rusketusraidat. Tai enemmän taidettiin punoittaa…. Ruotsalaistuomari Bo Skalin veti rivakkaa tahtia kehän läpi. Suomalaiskoirille hienoa menestystä, onnea teille kaikille!!! Päivä meni mukavasti kehän reunalla, ja sen jälkeen siirryin sisätilohin seuraamaan MM tokoilijoiden harjoituksia. Reissun kokeet ja näytelmät oli takana, toivotut tavoitteet saavutettiin ja loppuaika jännäämään suomalaiskoirakoiden tokomenestystä.


Mads&Suomi kehässä sekä Ruska&Suomi



Perjantain vietinkin lähinnä tokoareenalla. Toki myyntikojutkin piti kulkea läpi, ja ilmainen Eukanuba säkki jonottaa näyttelynumeroa vastaan. Hienoja hetkiä suomen tokomaajoukkueen kanssa, onnea perjantain menestyjät 1.Nina&Ace sekä 3.Heidi&Mette. Toki yhtä iloisena myös Suomi pennun omistajan Madsin ja Haleyn sijoituttua toisiksi! Illalla leirialueelta oli jo ensimmäiset poistuneet, ja teimme vähän tokoja siinä nurmikolla. ”Naapurissa” majoittunut Ranskalaispariskunta oli kiinnostunut, ja tuli lopulta juttelemaan. Siinä sitten Ranska-englanti small talkia, kädet kävivät kovasti. He olivat ranskan tokojoukkueen mukana reissussa, ja toivottivat tervetulleiksi Ranskaan ensi vuonna.


Lauantaina viimeinen päivä Tanskassa. Tokoja piti seurata siihen saakka, että loppusijoitukset selvisivät. Onnea lauantain menestyjät sekä koko joukkue hienosta menestyksestä MM-2!!!! Oli aika toivotella onnea sunnuntain kisaajille, ja hyvästellä Suomi-poika. Hieman haikein mielin kohti kotimaata, lomaa olisi voinut vielä jatkaa…. Lauantaina ajettiin muuan sata kilometriä Ruotsin puolelle, Juhannusjuhlat olivat edelleen menossa kun leiriydyimme. Lähdin lenkittämään Ruskaa, kun Janne jäi parkkeeraamaan autoa. Juhlakuntoiset ruotsinpojat olivat heti tullet ystävällisesti juttelemaan, joku heistä oli asunut ennen suomessa ja kyseli lauantai makkaraa, josko meillä olisi ollut hänelle antaa, kun sitä ei ruotsista saa…seuraavaksi oltiin sähköroikkaa vailla lainaan. Jep jep, koitimme siinä asettua nukkumahommiin, hetki ehdittin nukahtaa, kun ilmeisesti ravintolassa käynyt kööri palasi alueelle. Mietittiin vaihtoehtoja, ei tehnyt mieli lähteä pyytämään hiljaisuutta, joten löimme kamppeet kasaan ja ajoimme pari kilsaa eteenpäin huoltoaseman pihalle jatkamaan unia.


Ruska haistelee,joka kohta kotona...


Sunnuntaina matka jatkui pohjoista kohti, vielä pitkät yöunet Sudsvallin alapuolella ja maanantaina viimeinen taival kotiin. Kilometrejä kertyi 5000, hieman pitkiä oli välit ajella… onneksi auto kesti reissun ilman ongelmia! Reissu oli aivan huippu, Norjan Ja Pohjoismaiden tokovalio arvo, Islan&Anetten tapaaminen, Suomin&Madsin tapaaminen, upeat maisemat Norjassa ja Tanskassa ja kun kaikki meni muutenkin hyvin, ei voi kuin olla tyytyväinen!

Rovaniemi ja eka jälkikoe kolmosluokassa

Sitä on ihminen ehkä hiukan pimeä, kun ilmoittautuu näihin karkeloihin aina yhtä innoissaan mukaan??!! Sunnuntai aamuna tienpäälle viiden jälkeen jotta ehtii Rovaniemelle puoli yhdeksään. Aamu aloitettiin tottiksilla, Ruska siellä loppupäässä eli ihan viimeisenä. Jännitti taas vaihteeksi, ja paikallaolossa neiti näppärä olikin käynyt seisomassa ja istumassa?? Seuraaminen oli sinnepäin, jättävät ok,ja päästiin noutoihin. 2kilon kapulalla hurja nouto,ja tuli ontuen takaisin. Puristelin jalkaa ja annoin liikkuea, ja ontuminen meni ohi,luulin että kopsahti vain jotenkin. Metrisellä sit hyppäs mut takaisin kiersi. Ja A este innolla eestaas. Arvostelussa huomasin verta, ja luulin että suupieli aukesi noudossa, kunnes yleisö antoi vinkin, tassu vuotaa. Ranteen antura oli auennut, ja verta oli ihan pirusti! Ja minä ihan shokissa,kun ehdin jo ajatella kaikkea pahinta... Arvostelun jälkeen tassu sit puhdistettiin ja sidottiin, suuri kiitos Pete ja Kirsi ja ketä kaikkia siinä olikaan apuna:) Ja side ei haitannut menoa, joten lähdimme metsään ja sovimme että jos Ruskaa ei side haittaa niin se saa jatkaa kisaa.
Esineruudussa neiti painoi kuin aropiru menemään, ei haitannut mikään ja kolme esinettä ylös. Eihän se tehnyt hyvää haavalle, ja sidetarpeet meni vaihtoon. Päätin kuitenkin jatkaa, jäljellä meno olisi kuitenkin hallittua.
Jäljelle lähtö oli aika takkuinen, ilmeisesti janan yli oli kävellyt joku,kun otti väärän jäljen(maastossa oli liikkunut ylimääräistä väkeä)Lopulta kuiten matkaan, ja Ruska ajoi kuin unelma jälkeä. Luulin että alusta jäi keppi,kun eka löytyi vasta kaukaa. Toien ekppi ylös ja pian sen jälkeen totaali kadotus,Ruska alkoi vain pyöriä ympäriinsä eikä mitään hajua. Ilmeisesti porotokka oli taas polkenut paikan yli. Ja jälkikaavion mukaan se eka keppi tosiaankin oli aiellä aika kaukana, eli jälki meni siihen asti hienosti:)
No näillehän ei mahda mitään,sielä tuli kokeneempiakin koiria takaisin yhden-kahden kepin kassa, ja samanlailla oli koira alkanut pörräämään. Hyvää tuuria! Mutta päästiinpä lähtemään sti aikoinaan kotiin....jos jotain positiivista tahtoo löytää;)

Raahen ryhmis 12.6.

Lauantaina mukava reissu 60kilsan päähän Raaheen. Tuula-Maija Tammelin tuomaroi bortsut, ja Ruska mukana käyttöluokassa, josta ERI1 ja PN2.

Kuulumiset siirtyy blogiin

Kotisivujen päivittäminen hiipuu, ja koitetaan nyt auttaako siirtyminen helppokäyttöisempään blogiin asiaa:) Nyt saan tekstiä värittämään myös kuvia!

KUULUMISIA 2010

8.6. PÄIVITYKSIÄ taas.... Hui hai, kesä on kiireistä aikaa ja ei ehdi eikä muista päivitellä sivujakaan. Mietin jo siirtymistä tässäkin blogiin, saisi samalla juttujen lomaan kuviakin reissuilta?! Nää kotisivut alkaa olla jo niin vanhanaikanen juttu, kaikki vaan blokkaa:) Alkukesä on mennyt tiiviisti PK lajien parissa, sekä treenaten että kisaten. Pikkuhiljaa siirrytään taas tokon pariin, toivottavasti saamme muutamat tavoitteet silläkin saralla tänä kesänä kasaan! Ja kunhan juoksut on juostu päästään vielä syksyllä muutamaan PK kokeeseen, jospa nuo etsintähommatkin alkaisi sujumaan.... Pikku-Ruut ovat myös tahkonneet jo tuloksia, niitä olen koittanut päivitellä pentublogiin (näitä ON liikaa...) Kuuralle 2*ALO1 ja Rallille BH 1*ALO1 ja 3*AVO1 eli TK2 Hyvä te!!! 5.-6. Rokualla virkistäytymässä;) Ihanat ystävät järkkävät huippuleirejä huippuseurassa:) Treeniä ja hauskanpitoa la-su, olihan mukavaa!!! Saatiin uusia silmiä katsomaan tekemisiämme, ja paljon tuli hyviä ohjeita niin jäljelle kuin hakuunkin. Ja Ruska sai uuden poikaystävänkin, mökkeili Juppe-malin kanssa:) 1.6. Välillä tokojakin.... OPKYn tokokoe Tassutörmällä, Olavi Pajala tuomaroi. Ruska nro 1, paikkaolot ok, sit annoin Ruskan katsella kun liikkuri teki ruudun ja sehän kostautui;) Neiti suorittamaan ruutua ihan koomassa, kolmannella käskyllä maahan ja nolla. Muut liikkeet hienosti vähällä treenillä, ja lähes ykkönen plakkariin,mut ei siis kuitenkaan;) Hyvä suoritus, ja sillä luokkavoitto! Myös Pikku-Ruu Kuura tokoili alokkaassa ja luokkavoitto kotiin ainoalla alokas ykkösellä, huisaa:) 29.5. Raahe, etsintäyritys nro 2 Raahen koe alkoi maastolla, ekana jälki joka nopea ja kaikki kepit. Sitten maailma kaatui hakualueella, kaksi valetta ja nollat. Ei ole helppo laji, haastava:) Muut osaalueet onnistui kutakuinkin hyvin, mutta ei menty tottikseen. Joten kokemuksen kanssa kotiin:) 22.5. OPKY ja JK2 Oman seuran koe, jännitti ja tottis sinnepäin mutta silti 86 pojoa! Maasto sen sijaan meni miltei nappiin, jäljeltä takajälki mutta muuten kympillä, esinekin nousi pitkän etsinnän jälkeen. Ja olimme onnellisia ykköstulokseen JK2!!! 18.5. Iltakoe Kannuksessa Hurja koerumbamme jatkui tiistai illan vähemmän järkevällä keksinnöllä ilmoittautua nyt iltakokeeseen, kun aamulla on herätys töihin klo 04.00.... No, sinne ajettiin, vettä tuli saavista kaatamalla:( Jäljellä lähdettiin liikkeelle, ja Ruska teki siellä mukavasti töitä, mutta ihme "piikin" jälkeen matka jatkui harhaan ilmeisesti hirvenjälkeä ajaen. Että sellanen reissu, kyllä kannatti! 15.5. EK koe Uurainen Uusi lajivaltaus mielessä Uuraisille.Saimme romppakaupalla kokemusta, kun yksi ukko jäi hakualueelle ja sen myötä liikaa pisteitä. Maasto meni kuiten ihan kivasti, vain 11 pojoa jäi puuttumaan koularista.... Lähdimme mukaan tottikseenkin, ja se oli hyvä!!! 8.5. JK1 Kalajoki Kevään ensimmäinen PK koe Kalajoella. Jälki meni nappiin, yksi välikeppi jäi, esineruutu ok ja jännityksestä tottis kehnosti mutta tarpeeksi hyvin ja eka koulari jälkikokeesta treeniliivin taskuun:) JK1!!!!!! 20.4. Paljon on vettä virrannut... ...Tyrnäväjoessa. Kevät on tullut, joki tulvii pahemmin kuin kymmeneen vuoteen, ja me olemme heränneet "talviunesta" Huhtikuussa on tokoiltu, kävimme Ruskan kanssa kokemusta kartuttamassa maajoukkue karsinta kokeissa. Molemmista kokeista kolmostulokset. Kylmän hallittoman talven jäljet näkyivät selvästi tekemisissä, kunnollisen treenin puutetta! Tokoilut jatkuvat, jos mieli SM tokoihin osallistua? SM joukkue on kasattu ja treenit jatkuu, samalla koitetaan mahduttaa sekaan jälki ja etsintäkoe treeniä. Ensimmäiset koepaikatkin on jo maksettu, eli reppu on treeni intoa täynnä! Jospa sitä alkaisi juttua riittää tännekin kirjoitettavaksi :D 31.3. Pikku-Ruut 1-vuotta Näin se aika kuluu, ja pikku sankarit tulivat vuoden ikään:) Upea pentue on ehtinyt jo vaikka mitä! Jippo ja Ralli ovat saaneet ekat SERTinsä, unohtamatta pentunäyttelyissä niitettyä menestystä kaikkien osalta. Suomi ja Ralli ovat jo startanneet tokoissa , tuloksina molemmille kakkostulokset. Kesän aikana odotellaan sitten paljon lisää tuloksia. Kaikki pennut on kuvattu, ja virallisia tuloksia odotellaan, mutta hyvältä näyttää! Suuresti onnea tulevaisuuden tavoitteisiin Ralli, Isla, Jippo, Suomi ja Kuura! Ja kaikista kaikkein, Kitka, sinua ikävöin ikuisesti. Kitkan sairauteen ei koskaan löydetty syytä monien monien kokeiden jälkeenkään. Jotain saatiin suljettua pois, paljon jäi arvailujen varaan. Epäilyksemme erlichioosista oli suuri, mutta mitään ei voi sanoa varmaksi. Kitka ei koskaan toipunut ennalleen, ja lopulta oli aika päästää Kitka kivuistaan. Niin vaikea kuin se päätös olikin, se oli kuitenkin Kitkalle parasta. Hyvää matkaa rakas pikkukoira. 12.-14.3. TALLINNA http://sentaruska.vuodatus.net/blog/archive?&y=2010&m=03 Maaliskuussa tehtiin viikonloppu loma Tallinnaan, missä lomailun lisäksi myös tokoiltiin. Reissusta jäi käteen mukava kokemus, reissukertomusta kuvineen blogissa:) 19.2. SENTA 9-vuotta Näin se aika kuluu, ja Sentallekin jo 9-vuotta mittariin. Näihin 9 vuoteen on mahtunut jos jonkinmoista seikkailua ja kommellusta. Nyt Senta viettää varhaiseläkepäiviään nukkumisesta ja syömisestä nauttien:) Painoa tosin koitetaan kontrolloida joka päivä... Pissavaivat on pysyneet kurissa propaliinisiirapilla, olkapään rasvapatti ei vaivaa, toisesta olkapäästäkin on löytynyt pieni patti, jota seurataan ja mennään sitten tutkimuksiin, jos tarve vaatii. Pehmeäksi mennyt turkki on aina takussa, ja kauneudenhoito ei ole kivaa.... Senta on innoissaan kun pääsee tekemään vähän tokoja, lenkille ja mukaan halailemaan ihmisiä=D Ruskan leikkien äityessä liian riemukkaiksi, paikalla saapuu Senta-poliisi, joka pienellä eleellä rauhoittaa tilanteen. Nykyään Senta ei enää pidä vierailevista koirista, silloin paetaan saunan lauteiden alle, ja sieltä haukutaan niin kauan kuin tarve vaatii. Kotona se käpertyy lämpimään ja pehmeään paikkaan, ja nukkuu. Ja kun jääkaapin ovi aukeaa, Senta on kärppänä paikalla;) Onnea ja vielä paljon reippaita vuosia rakkaalle Köntsä Könöselle, Senta Suhmuralle!!! 30.1. ROP RYP1 BIS2 RUSKA Alavuden ryhmänäyttelyssä tuomarina Jaana Hartus. Matkaan lähtö meinasi jäädä, aamuyöstä heräsin kuumeisena, hain särkylääkettä ja mietin loppuaamun, josko jäisi kotiin.... Kun kello sitten viideltä soi, ylös ja matkaan, vieläkin epäröiden;) Jouduin lähtemään matkaan yksin, ja matka Alavudelle oli pitkä ja mutkainen! Niin sitä vain sinnillä ajaa törryytin 4 tuntia:) Näyttelypaikalla pieni lenkki, tehtiin vähän tokoa Ruskan kanssa ja oltiin valmiit kehään. Ruskan Ralli tyttö sai JUN ERI1, ja Ruskalle KÄY ERI1. PN kehässä sitten juostiin, Ruu siirtyi vetämään joukkoa ja lopulta Hartus sanoi järjestyksen olevan siinä. Eli Ralli tuli perässämme PN2 ja sai ensimmäisen SERTinsä. Se olikin reissun suurimpia toiveita!!! Ryhmäkehiin jäätiin, koska siellä oli suosikkituomarimme Elena Ruskovaara ottamassa ryhmän1. Kulutimme aikaa tekemällä taas tokoja tyhjässä kehässä, ja oli kiva kun VSP Soolon Arja tuli sit paikan päälle meitä tsemppaamaan:) Ryhmät alkoivat pitkän odotuksen jälkeen. Tuomari katsoi kaikkien liikkeet, ja niinhän se meni, että Ruskalle sijoitus ykköspallille, Ruskovaara laittoi meidät kierrokselle sanoen: "näitä liikkeitä kelpaa esitellä!" BIS kehässä meillä oli tuomarina Paavo Mattila ja vastassa leonbergi, jonka P.M. oli itse arvostellut. Joten sijoitus oli selvä. Ruskasta BIS2, ja me olimme tähän erittäin tyytyväisiä:) :) :) Kotimatkalle kauniiden ruusukkeiden, isojen pyttyjen ja ruokasäkin kera, pimeä ja mutkainen matka meni mukavasti kotiinpäin hienosta menestyksestä iloiten=D ONNEA Arja ja VSP Soolo sekä Tiina ja SERT Ralli!!!! 23.-24.1. TURKU NÄHTY JA KOETTU 36 tunnin "risteily" Turkuun oli varsinainen perslihas-testi. Lauantai aamuna startattiin auto seiskalta, kahden jälkeen oltiin perillä hotellilla Turussa. Koirien lenkitys, ruokinta, Valintatalosta evästä ja itse syömään. Puolen tunnin elpaus, ja Turun messuhallille tokokokeisiin. Koe oli karsintakoe, ja mukana 20 koirakkoa. Jännittäväähän se oli, mutta me lähdimme hakemaan kokeesta kokemusta "isosta kehästä" ja sitä saimme. Olin oikein tyytyväinen itseeni, Ruskaankin joulu-tammikuun pakkasten takia vähille jääneiden treenikertojen jälkeen. Tulosta ei tehty, mutta ollaan kokemusta rikkaampia:) Ja oli kiva nähdä paljon tuttuja pitkästä aikaa!!! Suoritus oli ohi ysin pintaan, ja lähdimmekin sitten samointein takaisin hotellille. Aamulla ei riittänyt unta loppuun saakka, ja kuuden jälkeen ylös ja lenkille Aurajoen rantamille. Hotelli oli mukavalla paikalla joen lähellä, ja siitä oli helppo kipaista kierrokselle, ja koirat sai juosta ihan irtaallaan:) Aamupalan jälkeen kamat kassiin, ja näyttelykehän reunalle. Siellä ei kauan nokka tuhissut, ruotsalaistuomari oli tiukka setä, ja vaikka oli kerran aiemmin Ruskasta tehnytkin ROPn, nyt vain VAL ERI3 ja soronoo. Pääsimme siis ennen puolta päivä kotimatkalle:) Ja kotona oltiin ilta seiskalta, paikat puutuneina!!! MUISTOISSAMME KITKA 31.3.2009-15.1.2010 Rakas pikkukoira on poissa. Sinä elit lyhyen elämäsi täysillä, kuin aavistaen, että et täällä kauan saa meitä ilostuttaa. Mutta annoit niin paljon, ei kenelläkään toisella pikkupennulla ole ollut niin paljon ihailijoita, kuin sinulla oli. Ja sinä annoit meille jokaiselle syyn hymyillä. Tuntematon sairaus vei sinun voimasi, ja lopulta oli meidän ihmisten aika päästää sinusta irti. Päästää sinut taas kirmaamaan sydämesi kyllyydestä, mutta nyt ilman kipuja ja lääkkeitä. Nyt valaiset meidän tietämme kirkkaana tähtenä taivaalla. Sinä olit aina minun pieni enkelisiipinen koira, pieni Nuoska. Osanottomme Emmi ja perheesi, ja kiitos kun annoitte Kitkalle arvoisensa elämän. Kitkan tassunjäljet säilyvät aina sydämissämme... 10.1.2010 KAJAANI KV Vuoden näyttelyt aloitettiin Kajaanista, missä mukana myös Ruskan pennuista Jippo ja Ralli. Ja eipä olisi vuosi voinut komeammin alkaa! Ruska ROP CACIB Jippo PU3 SERT Ralli PN4 ja ROP Juniori. Aivan huikea aloitus pikkuisilla! Tuomari Päivi Eerola kehui vielä ROP kehän jälkeen Ruskaa ja sen liikkumista, täydellinen paketti, ainoastaan kirsun pigmentin puute häiritsi:) Oli hieno kuulla arvostetun BC tuomarin sanat:) Näillä leijaillaan pitkään! 1.1.2010 VUOSI VAIHTUI:) Näin aloittelemme uutta vuotta 2010! Onnea ja menestystä kaikille ystävillemme tuleviin tavoitteisiin. Omat tavoitteet on kirjattu ylös, ja niitä kohti lähdetään innokkain mielin:) Kevään kalenteri on täyttynyt tokokokeista ja näyttelyistä (joita meidän piti vähentää...) ja innolla odotamme kevään PK koekalenteria!!! Treenit on aloitettu tokon puolella, ja ensimmäiset maastotreenitkin on luvassa viikonlopulle, jos pakkaset sallivat. Treeniblogi on hiljainen, en vain jaksa kirjailla sitä samaa tarinaa sinne, katsotaan jatkuuko hiljaisuus vai kuinka sen käy. Tänä vuonna odotan myös jännityksellä Ruskan pentujen ensi esiintymisiä virallisissa näyttelyissä, ja taidammepa nähdä myös ensimmäiset tokostartitkin. PK puolelta ainakin BHta voi olla luvassa, ja liekkö syksyllä myös agistartit? Aika näyttää.... Keväällä tulee vuosi ikää, ja terveyden puolelta toivotaan parasta tulevien kuvausten kanssa. Koirarintamalla siis työntäyteinen vuosi, toivottavasti paljon iloisia tapahtumia ja hienoja tuloksia!!!! Koe ja näyttelytulokset 2009 on laitettu ajantasalle.